Sydan- ja verisuonitauti (CVD) on yleinen termi tiloihin, jotka vaikuttavat sydameen tai verisuoniin.
Se liittyy yleensa rasvakerrostumien keraantymiseen valtimoissa (ateroskleroosi) ja lisaantyneeseen verihyytymien riskiin.
Se voi myos liittya valtimoiden vaurioitumiseen elimissa, kuten aivoissa, sydamessa, munuaisissa ja silmissa.
Sydantauti on yksi tarkeimmista kuolinsyista ja tyokyvyttomyydesta Isossa-Britanniassa, mutta sita voidaan usein suurelta osin ehkaista noudattamalla terveellisia elamantapoja.
CVD-tyyppeja on monia erilaisia. Talla sivulla kuvataan nelja paatyyppia.
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti ilmenee, kun happirikkaan veren virtaus sydanlihakseen estyy tai vahenee.
Tama lisaa sydamen rasitusta ja voi johtaa:
angina pectoris – rintakipu, joka johtuu rajoittuneesta verenkierrosta sydanlihakseen
sydankohtaukset – joissa verenvirtaus sydanlihakseen tukkeutuu yhtakkia
sydamen vajaatoiminta – sydan ei pysty pumppaamaan verta kehossa kunnolla
Lue lisaa sepelvaltimotaudista.
Aivohalvaukset ja TIA:t
Aivohalvaus on paikka, jossa verenkierto aivoissa katkeaa, mika voi aiheuttaa aivovaurion ja mahdollisesti kuoleman.
Ohimeneva iskeeminen kohtaus (kutsutaan myos TIA:ksi tai "miniaivohalvaukseksi") on samanlainen, mutta verenkierto aivoihin hairiintyy vain tilapaisesti.
Aivohalvauksen tai TIA:n tarkeimmat oireet voidaan muistaa sanalla FAST, joka tarkoittaa:
Kasvot – kasvot voivat olla riippuneet toiselta puolelta, henkilo ei ehka pysty hymyilemaan tai hanen suunsa tai silmansa ovat pudonneet.
Kadet – henkilo ei ehka pysty nostamaan molempia kasivarsia ja pitamaan niita paikoillaan toisen kasivarren heikkouden tai tunnottomuuden vuoksi.
Puhe – heidan puheensa voi olla epaselvaa tai sekavaa, he eivat ehka pysty puhumaan ollenkaan tai he eivat ehka ymmarra, mita sanot heille.
Aika – on aika soittaa 999 valittomasti, jos naet jonkin naista merkeista tai oireista.
Lue lisaa aivohalvauksesta ja TIA:sta.
Perifeerinen valtimotauti
Aareisvaltimotauti ilmenee, kun raajojen valtimoissa, yleensa jaloissa, on tukos.
Tama voi aiheuttaa:
tylsaa tai kouristelevaa jalkakipua, joka on pahempi kavellessa ja paranee levossa
hiustenlahto jaloissa ja jaloissa
tunnottomuus tai heikkous jaloissa
jatkuvat haavaumat (avohaavat) jaloissa ja saarissa
Lue lisaa aareisvaltimotaudista.
Aortan sairaus
Aortan sairaudet ovat ryhma sairauksia, jotka vaikuttavat aorttaan. Tama on kehon suurin verisuoni, joka kuljettaa verta sydamesta muuhun kehoon.
Yksi yleisimmista aortan sairauksista on aortan aneurysma, jossa aortta heikkenee ja pullistuu ulospain.
Talla ei yleensa ole oireita, mutta on mahdollista, etta se voi rajahtaa ja aiheuttaa hengenvaarallisen verenvuodon.
Lue lisaa aortan aneurysmasta.
CVD:n tarkka syy ei ole selva, mutta monet asiat voivat lisata riskiasi saada se. Naita kutsutaan "riskitekijoiksi".
Mita enemman riskitekijoita sinulla on, sita suurempi on mahdollisuus saada sydan- ja verisuonitauti.
Jos olet yli 40-vuotias, yleislaakarisi kutsuu sinut NHS:n terveystarkastukseen viiden vuoden valein.
Osana tata tarkistusta arvioidaan henkilokohtaista sydan- ja verisuonitautiriskiasi ja neuvotaan, miten sita voi tarvittaessa pienentaa.
Korkea verenpaine
Korkea verenpaine (hypertensio) on yksi tarkeimmista sydan- ja verisuonitautien riskitekijoista. Jos verenpaineesi on liian korkea, se voi vahingoittaa verisuonia.
Lue lisaa korkeasta verenpaineesta.
Tupakointi
Tupakointi ja muu tupakan kaytto on myos merkittava sydan- ja verisuonitautien riskitekija. Tupakan haitalliset aineet voivat vahingoittaa ja kaventaa verisuonia.
Korkea kolesteroli
Kolesteroli on rasva-aine, jota loytyy veresta. Jos sinulla on korkea kolesteroli, se voi saada verisuonet ahtautumaan ja lisata riskiasi saada veritulppa.
Lue lisaa korkeasta kolesterolista.
Diabetes
Diabetes on elinikainen sairaus, joka saa verensokeritasosi nousemaan liian korkeaksi.
Korkea verensokeri voi vaurioittaa verisuonia, jolloin ne kapenevat todennakoisemmin.
Monet tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat myos ylipainoisia tai lihavia, mika on myos sydan- ja verisuonitautien riskitekija.
Epaaktiivisuus
Jos et liiku saannollisesti, on todennakoisempaa, etta sinulla on korkea verenpaine, korkea kolesterolitaso ja ylipaino. Kaikki nama ovat sydan- ja verisuonitautien riskitekijoita.
Saannollinen harjoittelu auttaa pitamaan sydamesi terveena. Kun liikunta yhdistetaan terveelliseen ruokavalioon, se voi myos auttaa yllapitamaan terveellista painoa.
Ylipainoinen tai lihava
Ylipaino tai liikalihavuus lisaa riskiasi sairastua diabetekseen ja korkeaan verenpaineeseen, jotka molemmat ovat sydan- ja verisuonitautien riskitekijoita.
Sinulla on suurentunut sydan- ja verisuonisairauksien riski, jos:
painoindeksisi (BMI) on 25 tai enemman – kayta BMI-terveen painolaskuria laskeaksesi painoindeksisi
olet mies, jonka vyotaronymparys on 94 cm (noin 37 tuumaa) tai enemman, tai nainen, jonka vyotaron pituus on 80 cm (noin 31,5 tuumaa) tai enemman
Lue lisaa lihavuudesta.
Suvussa sydan- ja verisuonitauti
Jos sinulla on suvussa sydan- ja verisuonisairauksia, riskisi sairastua siihen on myos lisaantynyt.
Sinulla katsotaan olevan suvussa sydan- ja verisuonisairauksia, jos jompikumpi:
isallasi tai veljellasi diagnosoitiin sydan- ja verisuonitauti ennen kuin he olivat 55-vuotiaita
aidillasi tai siskollasi diagnosoitiin sydan- ja verisuonitauti ennen kuin he olivat 65-vuotiaita
Kerro laakarillesi tai sairaanhoitajallesi, jos sinulla on suvussasi sydan- ja verisuonisairauksia. He saattavat ehdottaa verenpaineesi ja kolesterolitasosi tarkistamista.
Etninen tausta
Isossa-Britanniassa etelaaasialaista ja mustaafrikkalaista tai afrikkalaista karibialaista taustaa olevilla ihmisilla on lisaantynyt riski saada sydan- ja verisuonitauti.
Tama johtuu siita, etta tallaisista taustoista olevilla ihmisilla on todennakoisemmin muita sydan- ja verisuonitautien riskitekijoita, kuten korkea verenpaine tai tyypin 2 diabetes.
Muut riskitekijat
Muita tekijoita, jotka vaikuttavat riskiisi sairastua sydan- ja verisuonitauteihin, ovat:
ika – sydan- ja verisuonitauti on yleisin yli 50-vuotiailla ja riskisi sairastua siihen kasvaa vanhetessasi
sukupuoli – miehilla on todennakoisemmin sydan- ja verisuonitautien kehittyminen varhaisessa iassa kuin naisilla
ruokavalio – epaterveellinen ruokavalio voi johtaa korkeaan kolesteroliin ja korkeaan verenpaineeseen
alkoholi – liiallinen alkoholinkaytto voi myos nostaa kolesteroli- ja verenpainettasi ja edistaa painonnousua
CVD-tyypit
Terveet elamantavat voivat vahentaa sydan- ja verisuonitautiriskia. Jos sinulla on jo sydan- ja verisuonitauti, mahdollisimman terveena pysyminen voi vahentaa sen pahenemisen mahdollisuuksia.
Lopeta tupakointi
Jos tupakoit, sinun tulee yrittaa lopettaa mahdollisimman pian. NHS Better Health -sivusto voi tarjota apua, tukea ja neuvoja.
Yleislaakarisi voi myos antaa sinulle neuvoja ja tukea. He voivat myos maarata laakkeita, jotka auttavat sinua lopettamaan.
Lue lisaa tupakoinnin lopettamisesta ja tupakoinnin lopettamisesta.
vahan tyydyttynytta rasvaa – yrita kayttaa terveellisempia rasvan lahteita, kuten rasvaista kalaa, pahkinoita ja siemenia ja oliivioljya, ja valta epaterveellisia rasvoja, kuten rasvaisia lihapaloja, ihraa, kermaa, kakkuja ja kekseja
alhainen suolapitoisuus – pyri alle 6 grammaan (0,2 unssia tai 1 tl) paivassa
alhaiset sokeritasot
runsaasti kuitua ja taysjyvaviljaruokaa
runsaasti hedelmia ja vihanneksia – syo vahintaan 5 annosta hedelmia ja vihanneksia paivassa
Lue lisaa terveellisesta syomisesta.
Harjoittele saannollisesti
Aikuisia kehotetaan harrastamaan vahintaan 150 minuuttia kohtalaista liikuntaa viikossa, kuten pyorailya tai reipasta kavelya.
Jos sinun on vaikea tehda tama, aloita tasolta, jolla tunnet olosi mukavaksi, ja pidenna asteittain harjoituksen kestoa ja intensiteettia, kun kuntosi paranee.
Kay yleislaakarillasi terveystarkastuksessa, jos et ole ennen harjoitellut tai olet palaamassa harjoittelemaan pitkan tauon jalkeen.
Lue neuvoja harjoituksen aloittamiseen.
Sailyta terve paino
Jos olet ylipainoinen tai lihava, saannollisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion yhdistelma voi auttaa sinua laihtumaan.
Jos sinulla on vaikeuksia laihtua, yleislaakari tai sairaanhoitaja voi auttaa sinua laatimaan painonpudotussuunnitelman ja suosittelemaan palveluita alueellasi.
Lue lisaa laihduttamisesta ja siita, kuinka yleislaakarisi voi auttaa.
Vahenna alkoholia
Jos juot alkoholia, yrita olla ylittamatta miehille ja naisille suositeltua 14 alkoholiyksikkoa viikossa.
Jos juot nain paljon, sinun tulee pyrkia jakamaan juomasi vahintaan 3 paivalle.
Yksikko alkoholia vastaa suunnilleen puoli pinttia normaalivahvuista lageria tai yhta mittaa (25 ml) vakevaa alkoholia. Pieni lasillinen viinia (125 ml) on noin 1,5 yksikkoa.
Yleislaakarisi voi antaa sinulle apua ja neuvoja, jos sinun on vaikea vahentaa juomistasi.
Laake
Jos sinulla on erityisen suuri riski sairastua sydan- ja verisuonitauteihin korkean veren kolesterolin vuoksi, laakarisi voi suositella statiinilaakkeiden kayttoa riskisi vahentamiseksi.
Pagină personală
Caută ultimele postări
Afișează articole
Vezi mesaje blog